Case-esimerkkejä

Jarmo Manninen & Muutosdraiveri Oy


Resurssien taloudellisella johtamattomuudella yrityksen tulos tappiolle

Minut valittiin konsultiksi suunnittelemaan toimenpideratkaisu, jolla teknisiä palveluja asiakkailleen toimittavan palveluyrityksen tappiollinen tulos saadaan käännettyä tavoitteiden mukaisesti voitolliseksi sekä auttamaan yrityksen toimitusjohtajaa hänen tarvitsemallaan tavalla toteuttamaan ratkaisuni edellyttämät toimenpiteet käytäntöön. Yleinen mielipide yrityksessä oli, että yrityksen kaikkien resurssien kapasiteetti on täyskäytössä tai jopa ylikuormassa ja siitä huolimatta yrityksen tulos on tappiolla. Yrityksessä yleinen mielipide oli, että syy yrityksen tappiolliseen tulokseen löytyy yrityksen ulkopuolelta esim. markkinoista, asiakkaista, kilpailijoista, suhdanteista.


Tässä yrityksessä tein aluksi selvityksen, miten yrityksen toimintaprosesseissa toimitaan ja miten niitä ohjataan. Tässä yhteydessä yrityksen resurssit tarkoittavat kaikkia yrityksen henkilöitä ja yrityksen investoimia koneita. Selvitykseni teossa havaitsin, että yrityksen tuloksentekoa johdetaan ja ohjataan hetkellisten resurssitarpeiden perusteella eikä yrityksen tuloksentekoa ohjata tavoiteohjautuvasti kannattavuusperusteisesti. Yritykseen oli rekrytoitu resursseja yrityksen hetkellisiin tarpeisiin, ja sen jälkeen näistä resursseista oli tullut osa yrityksen toimintakulttuuria.


Selvitykseni teossa havaitsin yrityksen toiminnassa seuraavat kaksi keskeistä ongelmaa. Ensimmäinen ongelma oli, että yrityksen jokaisen resurssin toiminnan tulosta eikä toiminnan tehokkuuksia tiedetty. Toinen ongelma oli, että yrityksen tavoitteita ei ollut konkreettisesti eikä mitattavalla tavalla jalkautettu yrityksen kaikille resursseille eikä tavoitteiden toteutumista seurattu. Yritys toimi kuin ajelehtiva laiva ilman kapteenia. Selvitykseni tulos oli, että yrityksen jokaiselle määriteltiin yrityksen tavoitteiden perusteella konkreettiset ja mitattavat                           tavoitteet, niiden toteutumia alettiin seurata ja tavoitteiden toteutumien perusteella yrityksen resurssien toimintaan alettiin johtamaan. Laadin yrityksen toimitusjohtajalle uudesta operatiivisen johtamisen toimintatavasta johtamiskonseptin ja koulutin yrityksen toimitusjohtajan toteuttamaan johtamiskonseptia käytännössä. 


Uusimmat case-esimerkit

Tekijä Jarmo Manninen 23. tammikuuta 2026
Suomessa on turhan paljon yrityksiä, joissa taloudellisen johtamisen edellytykset eivät ole kunnossa. Näitä yrityksiä johdetaan yrityksen tuloslaskelman liikevoiton/liiketappion ja tilikauden voiton/tappion sekä yrityksen kassavarojen perusteella ”minusta tuntuu periaatteella”. Tämä kuin istuisi avomerellä purjeveneessä, jossa peräsin ja purjeet on rikki ja toivoo, että tuuli kuljettaa purjeveneen haluttuun samaan. Tyypillisiä puutteita yritysten taloudellisessa johtamisessa ovat: 1. Ei tiedetä juurisyitä kannattamattomuuteen tai siihen syitä, miksi yritys ei saavuta tavoitteitaan. 2. Ei tiedetä kannattavuutta tuotteittain, palveluittain, asiakkaittain (= yritykset laskentakohteittain eli dimensioittain). 3. Yrityksen tuloksentekoa ohjataan hetkellisten resurssitarpeiden perusteella eikä yrityksen tuloksentekoa ohjata tavoiteohjautuvasti. 4. Yrityksen toimintaa ohjata ad hocissa eli hetkellisesti ja sattumanvaraisesti. 5. Yrityksen jokaisen resurssin toiminnan tulosta/arvoa yrityksen tuloksesta ei tiedetä eikä toiminnan tehokkuuksia tiedetä. 6. Yrityksen tavoitteita ei ole jalkautettu yrityksen kaikille resursseille eikä investoinneille. 7. Yrityksen sisäisten eikä ulkoisten palvelujen kannattavuutta eikä kilpailukykyä ei tiedetä. 8. Yrityksen lainojen lyhennyksien eikä korkojen maksukykyä ei tiedetä. 9. Yrityksen investointien takaisinmaksukykyä ei tiedetä. 10. Yrityksen toimintaan sitoutuneen käyttöpääoman käytön tehokkuutta ei tiedetä. 11. Tuloksenteon kehittämistä ei tehdä systemaattisesti. Ei syytä huoleen! Muutosdraiveri Oyn kotisivuilta ositteesta: https://www.muutosdraiveri.fi/ratkaisuni löytyy em. puutteiden korjaamiseen ratkaisu kaikille yrityksille riippumatta niiden liikevaihdosta, henkilömäärästä, liiketoiminnasta ja riippumatta yhtiömuodosta.
Tekijä Jarmo Manninen 23. tammikuuta 2026
Monialayrityksen rahoittaja pyysi yrityksen toimitusjohtajaa kutsumaan minut pikaisesti apuun, kun yritys ei ollut saavuttanut tulostavoitteitaan pitkään aikaan. Pyysin toimitusjohtajaa kertomaan minulle mitkä ovat ne yrityksen tulostavoitteen, joita hän ei pystynyt saavuttamaan. Toimitusjohtaja kertoi minulle, että minulla on kaksi kuukautta aikaa laatia toimenpidesuunnitelma toimenpiteistä, jotka yrityksessä on tehtävä, jotta yritys voi saavuttaa jatkossa tulostavoitteensa. Käynnistin pikaisesti selvitystyön yrityksen taloudellisen tilanteen selvittämiseksi. Selvitettyäni viikon verran yrityksen taloudellista tilannetta, niin kerroin yrityksen toimitusjohtajalle seuraavaa.  Jos yrityksen liiketoiminnan kasvua jatketaan samalla nopeudella ja samalla tavalla kuin nyt on tapahtunut, niin joku yrityksen velkojista tulee käsitykseni mukaan hakemaan yrityksen konkurssiin seuraavan kolmen kuukauden aikana, mutta se voi tapahtua jo lähiviikkojen aikana, jos luottamusta velkojiin ei pystytä luomaan ennen sitä. Tämä tuli yrityksen toimitusjohtajalle shokkina ja hän ihmetteli, mistä tämä tilanne voi johtua. Kerroin hänelle, että pääsyy yrityksen tuloksen tappiollisuuteen on yrityksen liiketoiminnan kannattamaton kasvu viimeisen kahden vuodenaikana.
Tekijä Jarmo Manninen 23. tammikuuta 2026
Kun yrityksen taloudellisen johtamisen edellytykset eivät ole kunnossa, niin yrityksen johtaminen perustuu hetkellisiin tarpeisiin ja harhoihin. Harhat syntyvät siitä, että ollaan tietävinään eli luullaan tietävän, miksi yritys ei ole saavuttanut tavoitetulostaan. Harhoista syntyy todellisuuteen perustamattomia selityksiä, miksi tulostavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan. Luuloihin perustuvien selityksien perusteella syntyy arvailuja, miten yrityksen tavoitteiden mukainen tulos saadaan jatkossa toteutumaan ja toteutetaan arvailujen tuloksena syntyneet toimenpiteet. Kun niiden tuloksena yrityksen tulostavoitteet sitten toteudukaan, niin synnytetään uusia luuloja, sitten niiden perusteella uusia selityksiä ja selityksien perusteella uusia arvailuja tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja toteutetaan ne. Näin syntyy yrityksen tulostavoitteiden toteutumattomuuden noidan kehä eli negatiivinen yrityksen tuloksen kehittämisen kierre, joka johtaa ensi maksuvaikeuksiin ja sen jälkeen yrityksen konkurssiin, jos noidan kehää ei pystytä riittävän nopeasti katkaisemaan ja muuttamaan positiiviseksi yrityksen tuloksen kehittämisen kierteeksi.