Monialayrityksen rahoittaja pyysi yrityksen toimitusjohtajaa kutsumaan minut pikaisesti apuun, kun yritys ei ollut saavuttanut tulostavoitteitaan pitkään aikaan. Pyysin toimitusjohtajaa kertomaan minulle mitkä ovat ne yrityksen tulostavoitteen, joita hän ei pystynyt saavuttamaan. Toimitusjohtaja kertoi minulle, että minulla on kaksi kuukautta aikaa laatia toimenpidesuunnitelma toimenpiteistä, jotka yrityksessä on tehtävä, jotta yritys voi saavuttaa jatkossa tulostavoitteensa. Käynnistin pikaisesti selvitystyön yrityksen taloudellisen tilanteen selvittämiseksi. Selvitettyäni viikon verran yrityksen taloudellista tilannetta, niin kerroin yrityksen toimitusjohtajalle seuraavaa. Jos yrityksen liiketoiminnan kasvua jatketaan samalla nopeudella ja samalla tavalla kuin nyt on tapahtunut, niin joku yrityksen velkojista tulee käsitykseni mukaan hakemaan yrityksen konkurssiin seuraavan kolmen kuukauden aikana, mutta se voi tapahtua jo lähiviikkojen aikana, jos luottamusta velkojiin ei pystytä luomaan ennen sitä. Tämä tuli yrityksen toimitusjohtajalle shokkina ja hän ihmetteli, mistä tämä tilanne voi johtua. Kerroin hänelle, että pääsyy yrityksen tuloksen tappiollisuuteen on yrityksen liiketoiminnan kannattamaton kasvu viimeisen kahden vuodenaikana.
Kun yrityksen taloudellisen johtamisen edellytykset eivät ole kunnossa, niin yrityksen johtaminen perustuu hetkellisiin tarpeisiin ja harhoihin. Harhat syntyvät siitä, että ollaan tietävinään eli luullaan tietävän, miksi yritys ei ole saavuttanut tavoitetulostaan. Harhoista syntyy todellisuuteen perustamattomia selityksiä, miksi tulostavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan. Luuloihin perustuvien selityksien perusteella syntyy arvailuja, miten yrityksen tavoitteiden mukainen tulos saadaan jatkossa toteutumaan ja toteutetaan arvailujen tuloksena syntyneet toimenpiteet. Kun niiden tuloksena yrityksen tulostavoitteet sitten toteudukaan, niin synnytetään uusia luuloja, sitten niiden perusteella uusia selityksiä ja selityksien perusteella uusia arvailuja tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja toteutetaan ne. Näin syntyy yrityksen tulostavoitteiden toteutumattomuuden noidan kehä eli negatiivinen yrityksen tuloksen kehittämisen kierre, joka johtaa ensi maksuvaikeuksiin ja sen jälkeen yrityksen konkurssiin, jos noidan kehää ei pystytä riittävän nopeasti katkaisemaan ja muuttamaan positiiviseksi yrityksen tuloksen kehittämisen kierteeksi.
Minut valittiin konsultiksi suunnittelemaan toimenpideratkaisu, jolla logistiikkapalveluja asiakkailleen toimittavan palveluyrityksen tappiollinen tulos saadaan käännettyä tavoitteiden mukaisesti voitolliseksi sekä auttamaan yrityksen toimitusjohtajaa hänen tarvitsemallaan tavalla toteuttamaan ratkaisuni edellyttämät toimenpiteet käytäntöön. Yrityksen johtamistapa oli hyvin tyypillinen tappiollisissa yrityksissä. Yrityksessä ei tehty budjetteja, koska yrityksen toimitusjohtajan mielestä ne eivät koskaan kuitenkaan toteudu ja yrityksen toimitusjohtajan mielestä budjettien tekeminen on ajanhaaskausta. Yrityksen tuloksentekokykyä seurattiin kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa oli seurata yrityksen pankkitilin saldoa. Toinen tapa oli seurata yrityksen käyttämän tilitoimiston kuukausittain yrityksen toimitusjohtajalle toimittaman tuloslaskelman tulosriviä verojen jälkeen. Kun kuukauden tulos ei ollut riittävän hyvä, niin yrityksessä pohdittiin muutostarpeita eli paljonko yrityksen myyntiä pitää lisätä tai kustannuksia pitää pienentää, jotta yritys saavuttaa tulostavoitteensa. Tämän pohdinnan tuloksena yrityksessä tehtiin excel-ennuste, johon kirjattiin ”minusta tuntuu”- periaatteella eli pelkkien arvailujen perusteella tulevien kuukausien ennusteluvut myynnille ja kustannuksille ja uskottiin niiden toteutuvan. Ennustelukujen toteutumista edellytettäviä muutostoimenpiteitä eikä niiden vastuuhenkilöitä määritelty eli yrityksessä luultiin, että määrittelemättömät yrityksen tulosennusteen saavuttamisen edellyttävät muutostoimenpiteet toteutuvat itsestään. Tämän jälkeen yrityksessä jatkettiin toimintaan kuten ennenkin ja kuukauden päästä taas ihmeteltiin uudestaan, miksi yritys ei saavuttanut taaskaan ennustettua kuukauden tulostaan. Toisin sanoen yrityksen tuloksenteon kehitysprosessi oli: arvailusta syntyy uskomus, uskomuksesta luulo, luulosta toteutuminen itsestään ja siitä pettymys. Tätä voi hyvällä syyllä kutsua sanalla itsepetos. Tämän logistiikkayrityksen tavoitteiden mukaiseen tuloksentekokuntoon saamiseksi tein selvityksen yrityksen nykytilanteesta ja tulostavoitteista. Tämän jälkeen määrittelin, miten yrityksen taloudelliseen johtamiseen kehittämääni Muutosdraiveri-konseptia kannattaa soveltaa tähän tapaukseen, jotta tälle logistiikkayritykselle saadaan perustettua sellaiset taloudellisen johtamisen edellytykset, että yritys pystyy tuellani tässä muutosprojektissa saavuttamaan ensimmäisen kerran tulostavoitteensa ja sen jälkeen jatkuvasti itsenäisesti. Tämän muutosprojektin läpivieminen oli monivaiheinen muutosprojekti, joka kesti kaksi vuotta. Tämän tapauksen opetus on, että yrityksen taloudellisen johtamisen edellytykset kannattaa aloittaa jo ennen kuin perustaa yrityksen ja ylläpitää ne sitä mukaa kuin yritys kasvaa. Tällä tavalla pystyy maksimoimaan yrityksen tuloksentekemisen mahdollisuudet ja välttämään ne suuret menetykset, jotka syntyvät siitä, kun yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksiä ei laiteta kuntoon riittävän ajoissa. Mitä pitemmälle siirretään yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksien kuntoon laittamista, sitä pitemmän ja niiden kuntoon laittaminen vaatii aikaa ja sitä suuremmaksi kasvaa riski siitä, että yritys ajautuu konkurssiin ennen kuin yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksiä ehditään luomaan.