Suomessa on turhan paljon yrityksiä, joissa taloudellisen johtamisen edellytykset eivät ole kunnossa. Näitä yrityksiä johdetaan yrityksen tuloslaskelman liikevoiton/liiketappion ja tilikauden voiton/tappion sekä yrityksen kassavarojen perusteella ”minusta tuntuu periaatteella”. Tämä kuin istuisi avomerellä purjeveneessä, jossa peräsin ja purjeet on rikki ja toivoo, että tuuli kuljettaa purjeveneen haluttuun samaan. Tyypillisiä puutteita yritysten taloudellisessa johtamisessa ovat: 1. Ei tiedetä juurisyitä kannattamattomuuteen tai siihen syitä, miksi yritys ei saavuta tavoitteitaan. 2. Ei tiedetä kannattavuutta tuotteittain, palveluittain, asiakkaittain (= yritykset laskentakohteittain eli dimensioittain). 3. Yrityksen tuloksentekoa ohjataan hetkellisten resurssitarpeiden perusteella eikä yrityksen tuloksentekoa ohjata tavoiteohjautuvasti. 4. Yrityksen toimintaa ohjata ad hocissa eli hetkellisesti ja sattumanvaraisesti. 5. Yrityksen jokaisen resurssin toiminnan tulosta/arvoa yrityksen tuloksesta ei tiedetä eikä toiminnan tehokkuuksia tiedetä. 6. Yrityksen tavoitteita ei ole jalkautettu yrityksen kaikille resursseille eikä investoinneille. 7. Yrityksen sisäisten eikä ulkoisten palvelujen kannattavuutta eikä kilpailukykyä ei tiedetä. 8. Yrityksen lainojen lyhennyksien eikä korkojen maksukykyä ei tiedetä. 9. Yrityksen investointien takaisinmaksukykyä ei tiedetä. 10. Yrityksen toimintaan sitoutuneen käyttöpääoman käytön tehokkuutta ei tiedetä. 11. Tuloksenteon kehittämistä ei tehdä systemaattisesti. Ei syytä huoleen! Muutosdraiveri Oyn kotisivuilta ositteesta: https://www.muutosdraiveri.fi/ratkaisuni löytyy em. puutteiden korjaamiseen ratkaisu kaikille yrityksille riippumatta niiden liikevaihdosta, henkilömäärästä, liiketoiminnasta ja riippumatta yhtiömuodosta.
Monialayrityksen rahoittaja pyysi yrityksen toimitusjohtajaa kutsumaan minut pikaisesti apuun, kun yritys ei ollut saavuttanut tulostavoitteitaan pitkään aikaan. Pyysin toimitusjohtajaa kertomaan minulle mitkä ovat ne yrityksen tulostavoitteen, joita hän ei pystynyt saavuttamaan. Toimitusjohtaja kertoi minulle, että minulla on kaksi kuukautta aikaa laatia toimenpidesuunnitelma toimenpiteistä, jotka yrityksessä on tehtävä, jotta yritys voi saavuttaa jatkossa tulostavoitteensa. Käynnistin pikaisesti selvitystyön yrityksen taloudellisen tilanteen selvittämiseksi. Selvitettyäni viikon verran yrityksen taloudellista tilannetta, niin kerroin yrityksen toimitusjohtajalle seuraavaa. Jos yrityksen liiketoiminnan kasvua jatketaan samalla nopeudella ja samalla tavalla kuin nyt on tapahtunut, niin joku yrityksen velkojista tulee käsitykseni mukaan hakemaan yrityksen konkurssiin seuraavan kolmen kuukauden aikana, mutta se voi tapahtua jo lähiviikkojen aikana, jos luottamusta velkojiin ei pystytä luomaan ennen sitä. Tämä tuli yrityksen toimitusjohtajalle shokkina ja hän ihmetteli, mistä tämä tilanne voi johtua. Kerroin hänelle, että pääsyy yrityksen tuloksen tappiollisuuteen on yrityksen liiketoiminnan kannattamaton kasvu viimeisen kahden vuodenaikana.
Minut valittiin konsultiksi suunnittelemaan toimenpideratkaisu, jolla logistiikkapalveluja asiakkailleen toimittavan palveluyrityksen tappiollinen tulos saadaan käännettyä tavoitteiden mukaisesti voitolliseksi sekä auttamaan yrityksen toimitusjohtajaa hänen tarvitsemallaan tavalla toteuttamaan ratkaisuni edellyttämät toimenpiteet käytäntöön. Yrityksen johtamistapa oli hyvin tyypillinen tappiollisissa yrityksissä. Yrityksessä ei tehty budjetteja, koska yrityksen toimitusjohtajan mielestä ne eivät koskaan kuitenkaan toteudu ja yrityksen toimitusjohtajan mielestä budjettien tekeminen on ajanhaaskausta. Yrityksen tuloksentekokykyä seurattiin kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa oli seurata yrityksen pankkitilin saldoa. Toinen tapa oli seurata yrityksen käyttämän tilitoimiston kuukausittain yrityksen toimitusjohtajalle toimittaman tuloslaskelman tulosriviä verojen jälkeen. Kun kuukauden tulos ei ollut riittävän hyvä, niin yrityksessä pohdittiin muutostarpeita eli paljonko yrityksen myyntiä pitää lisätä tai kustannuksia pitää pienentää, jotta yritys saavuttaa tulostavoitteensa. Tämän pohdinnan tuloksena yrityksessä tehtiin excel-ennuste, johon kirjattiin ”minusta tuntuu”- periaatteella eli pelkkien arvailujen perusteella tulevien kuukausien ennusteluvut myynnille ja kustannuksille ja uskottiin niiden toteutuvan. Ennustelukujen toteutumista edellytettäviä muutostoimenpiteitä eikä niiden vastuuhenkilöitä määritelty eli yrityksessä luultiin, että määrittelemättömät yrityksen tulosennusteen saavuttamisen edellyttävät muutostoimenpiteet toteutuvat itsestään. Tämän jälkeen yrityksessä jatkettiin toimintaan kuten ennenkin ja kuukauden päästä taas ihmeteltiin uudestaan, miksi yritys ei saavuttanut taaskaan ennustettua kuukauden tulostaan. Toisin sanoen yrityksen tuloksenteon kehitysprosessi oli: arvailusta syntyy uskomus, uskomuksesta luulo, luulosta toteutuminen itsestään ja siitä pettymys. Tätä voi hyvällä syyllä kutsua sanalla itsepetos. Tämän logistiikkayrityksen tavoitteiden mukaiseen tuloksentekokuntoon saamiseksi tein selvityksen yrityksen nykytilanteesta ja tulostavoitteista. Tämän jälkeen määrittelin, miten yrityksen taloudelliseen johtamiseen kehittämääni Muutosdraiveri-konseptia kannattaa soveltaa tähän tapaukseen, jotta tälle logistiikkayritykselle saadaan perustettua sellaiset taloudellisen johtamisen edellytykset, että yritys pystyy tuellani tässä muutosprojektissa saavuttamaan ensimmäisen kerran tulostavoitteensa ja sen jälkeen jatkuvasti itsenäisesti. Tämän muutosprojektin läpivieminen oli monivaiheinen muutosprojekti, joka kesti kaksi vuotta. Tämän tapauksen opetus on, että yrityksen taloudellisen johtamisen edellytykset kannattaa aloittaa jo ennen kuin perustaa yrityksen ja ylläpitää ne sitä mukaa kuin yritys kasvaa. Tällä tavalla pystyy maksimoimaan yrityksen tuloksentekemisen mahdollisuudet ja välttämään ne suuret menetykset, jotka syntyvät siitä, kun yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksiä ei laiteta kuntoon riittävän ajoissa. Mitä pitemmälle siirretään yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksien kuntoon laittamista, sitä pitemmän ja niiden kuntoon laittaminen vaatii aikaa ja sitä suuremmaksi kasvaa riski siitä, että yritys ajautuu konkurssiin ennen kuin yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksiä ehditään luomaan.