Case-esimerkkejä

Jarmo Manninen & Muutosdraiveri Oy


Huonolla investoitujen koneiden hyötykäytöllä yrityksen tulos tappiolle

Minut valittiin toimitusjohtajaksi korjaamaan konepajan, jossa oli oma sisäinen kunnossapitopalvelu, jonka tehtävänä oli pitää kunnossa konepajaan investoidut koneet. Yrityksessä tehtiin pääasiassa kiinteähintaisia palveluja ja projekteja asiakkaille. Yrityksen henkilöstökulut, muuttuvat ja kiinteät kulut oli karsittu minimiin, mutta silti yrityksen tulos oli edelleen tappiolla. Yritykseen investoituja koneet käytettiin tuotannossa sekä kaksi vuorokäytössä että kolmivuorokäytössä viitenä arkipäivänä viikossa. Koneiden kapasiteetit kerrottiin olevan täysin käytössä ja siksi myynti ei saanut myydä koneille enää lisätöitä. Yrityksen kilpailutilanne markkinoilla oli niin kova, kun yritys oli nostanut hintoja, niin lopputuloksena yrityksen saamien tilauksien määrä oli heti vähentynyt ja yrityksen kannattavuus oli heikentynyt. Eli hintojen laskeminen ei ollut ratkaisu tähän ongelmaan.


Tässä tilanteessa ydinkysymykset olivat: miksi yrityksen tulos oli tappiolla? ja mitä piti tehdä, että yrityksen tulos saadaan tavoitteiden mukaisesti voitolle? Päätimme tässä tilanteessa selvittää, mikä yritykseen investoitujen koneiden laskutusaste. Käynnistimme konekohtaiset käyttöasteseurannat. Seurattuamme muutaman viikon konekohtaisia käyttöasteita, niin havaitsimme yhden perusongelman. Vaikka koneet olivat koko tuotantoajan tuotannossa varattuna, niin silti koneiden laskutusaste oli jäänyt huomattavasti pienemmäksi kuin niiden varattuna oloaika tuotannossa. Käytännössä tämä tarkoitti, että koneet olivat vain pienen osan tuotantoajasta sellaisessa työssä, josta yritys pystyi laskuttamaan asiakkaitaan. Syynä tähän ongelmaan todettiin olevan, että koneiden tuotantokäyttöön varatusta ajasta oli liian suuri osa koneiden asetusaikoja ja seisokkiaikoja.


Yrityksen tappiollisen toiminnan kääntämiseksi voitolliseksi tarvittiin ratkaisu, joka koostui seuraavista kolmesta toimenpiteestä:


Toimenpide 1: Koneiden käytössä siirryttiin yksittäisajosta tuotantoeräajoon, jolloin asetusajat suhteessa tuotantoaikoihin pienenivät.   


Toimenpide 2: Koneiden kunnossapidossa siirryttiin koneiden korjaavasta kunnossapidosta ennakoivaan kunnossapitoon, jolloin seisokkiajat suhteessa tuotantoaikoihin pienenivät.   


Toimenpide 3: Kun eo. toimenpiteiden 1 ja 2 ansiosta koneiden laskutusaste saatiin nostettua tavoitteiden mukaiselle tasolle, niin myynti sai luvan myydä koneille lisää töitä, jolloin yrityksen tulos saatiin käännettyä tavoitteiden mukaisesti voitolle.                   

Uusimmat case-esimerkit

Tekijä Jarmo Manninen 23. tammikuuta 2026
Suomessa on turhan paljon yrityksiä, joissa taloudellisen johtamisen edellytykset eivät ole kunnossa. Näitä yrityksiä johdetaan yrityksen tuloslaskelman liikevoiton/liiketappion ja tilikauden voiton/tappion sekä yrityksen kassavarojen perusteella ”minusta tuntuu periaatteella”. Tämä kuin istuisi avomerellä purjeveneessä, jossa peräsin ja purjeet on rikki ja toivoo, että tuuli kuljettaa purjeveneen haluttuun samaan. Tyypillisiä puutteita yritysten taloudellisessa johtamisessa ovat: 1. Ei tiedetä juurisyitä kannattamattomuuteen tai siihen syitä, miksi yritys ei saavuta tavoitteitaan. 2. Ei tiedetä kannattavuutta tuotteittain, palveluittain, asiakkaittain (= yritykset laskentakohteittain eli dimensioittain). 3. Yrityksen tuloksentekoa ohjataan hetkellisten resurssitarpeiden perusteella eikä yrityksen tuloksentekoa ohjata tavoiteohjautuvasti. 4. Yrityksen toimintaa ohjata ad hocissa eli hetkellisesti ja sattumanvaraisesti. 5. Yrityksen jokaisen resurssin toiminnan tulosta/arvoa yrityksen tuloksesta ei tiedetä eikä toiminnan tehokkuuksia tiedetä. 6. Yrityksen tavoitteita ei ole jalkautettu yrityksen kaikille resursseille eikä investoinneille. 7. Yrityksen sisäisten eikä ulkoisten palvelujen kannattavuutta eikä kilpailukykyä ei tiedetä. 8. Yrityksen lainojen lyhennyksien eikä korkojen maksukykyä ei tiedetä. 9. Yrityksen investointien takaisinmaksukykyä ei tiedetä. 10. Yrityksen toimintaan sitoutuneen käyttöpääoman käytön tehokkuutta ei tiedetä. 11. Tuloksenteon kehittämistä ei tehdä systemaattisesti. Ei syytä huoleen! Muutosdraiveri Oyn kotisivuilta ositteesta: https://www.muutosdraiveri.fi/ratkaisuni löytyy em. puutteiden korjaamiseen ratkaisu kaikille yrityksille riippumatta niiden liikevaihdosta, henkilömäärästä, liiketoiminnasta ja riippumatta yhtiömuodosta.
Tekijä Jarmo Manninen 23. tammikuuta 2026
Monialayrityksen rahoittaja pyysi yrityksen toimitusjohtajaa kutsumaan minut pikaisesti apuun, kun yritys ei ollut saavuttanut tulostavoitteitaan pitkään aikaan. Pyysin toimitusjohtajaa kertomaan minulle mitkä ovat ne yrityksen tulostavoitteen, joita hän ei pystynyt saavuttamaan. Toimitusjohtaja kertoi minulle, että minulla on kaksi kuukautta aikaa laatia toimenpidesuunnitelma toimenpiteistä, jotka yrityksessä on tehtävä, jotta yritys voi saavuttaa jatkossa tulostavoitteensa. Käynnistin pikaisesti selvitystyön yrityksen taloudellisen tilanteen selvittämiseksi. Selvitettyäni viikon verran yrityksen taloudellista tilannetta, niin kerroin yrityksen toimitusjohtajalle seuraavaa.  Jos yrityksen liiketoiminnan kasvua jatketaan samalla nopeudella ja samalla tavalla kuin nyt on tapahtunut, niin joku yrityksen velkojista tulee käsitykseni mukaan hakemaan yrityksen konkurssiin seuraavan kolmen kuukauden aikana, mutta se voi tapahtua jo lähiviikkojen aikana, jos luottamusta velkojiin ei pystytä luomaan ennen sitä. Tämä tuli yrityksen toimitusjohtajalle shokkina ja hän ihmetteli, mistä tämä tilanne voi johtua. Kerroin hänelle, että pääsyy yrityksen tuloksen tappiollisuuteen on yrityksen liiketoiminnan kannattamaton kasvu viimeisen kahden vuodenaikana.
Tekijä Jarmo Manninen 23. tammikuuta 2026
Kun yrityksen taloudellisen johtamisen edellytykset eivät ole kunnossa, niin yrityksen johtaminen perustuu hetkellisiin tarpeisiin ja harhoihin. Harhat syntyvät siitä, että ollaan tietävinään eli luullaan tietävän, miksi yritys ei ole saavuttanut tavoitetulostaan. Harhoista syntyy todellisuuteen perustamattomia selityksiä, miksi tulostavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan. Luuloihin perustuvien selityksien perusteella syntyy arvailuja, miten yrityksen tavoitteiden mukainen tulos saadaan jatkossa toteutumaan ja toteutetaan arvailujen tuloksena syntyneet toimenpiteet. Kun niiden tuloksena yrityksen tulostavoitteet sitten toteudukaan, niin synnytetään uusia luuloja, sitten niiden perusteella uusia selityksiä ja selityksien perusteella uusia arvailuja tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja toteutetaan ne. Näin syntyy yrityksen tulostavoitteiden toteutumattomuuden noidan kehä eli negatiivinen yrityksen tuloksen kehittämisen kierre, joka johtaa ensi maksuvaikeuksiin ja sen jälkeen yrityksen konkurssiin, jos noidan kehää ei pystytä riittävän nopeasti katkaisemaan ja muuttamaan positiiviseksi yrityksen tuloksen kehittämisen kierteeksi.