Tulosblogi

Jarmo Manninen & Muutosdraiveri Oy


Onko yrityksen tuloksen kuukausittainen raportointitapa parempi kuin kumulatiivinen raportointi?

17. helmikuuta 2025

Yrityksen toteutuneen tuloksen kumulatiivinen raportointi tarkoittaa raportointia, jossa jokaisen päättyneen kuukauden jälkeen raportoidaan yrityksen toteutunut kumulatiivinen tulos tilikauden alusta yhteissummana sisältäen päättyneen kuukauden toteutuneet tulosluvut ja verrataan kumulatiivista tulostoteutumaa samalle ajanjaksolle budjetoituun kumulatiiviseen tulokseen.

Jos kuukausittain yrityksen tulosluvuissa tulojen ja menojen täsmäytykset tehdään tarkasti kuukausittain niin sanotusti tilinpäätöstasoisesti, niin tämä on kallis raportointitapa tehdä tilikauden jokainen kuukausi. Vaikka tästä huolimatta yrityksen kuukauden toteutuneet tulosluvut täsmäytettäisiin tilinpäätöstasoisesti, niin siitä huolimatta yrityksen kuukausittaiset tulosluvut eivät kerro yrityksen kehittymisen suuntaa eli sitä, onko yrityksen tulosluvut suhteessa budjetoituihin lukuihin kehittymässä joko parempaan vai huonompaan suuntaan. Jos yrityksessä seurataan vain kuukausittaisia toteutuneita tuloslukuja ja verrataan niitä budjetoituihin kuukausittaisiin tuloslukuihin, niin kokemukseni perusteella niitä helposti yritetään selitellä mitä ihmeellisimmillä tavoilla, jolloin totuus yrityksen tuloksenteon kyvystä helposti vääristyy.

Jos kuukausittain yrityksen tulosluvuissa tulojen ja menojen täsmäytykset keskitytään tekemään vain oleellisilta osin riittävän tarkasti, jolloin niihin jää pieniä epätäsmällisyyksiä, joiden merkitys häviää, kun yrityksessä seurataan kumulatiivisia toteutuneita tuloslukuja ja verrataan niitä budjetoituihin saman ajanjakson kumulatiivisiin toteutuneisiin tuloslukuihin. Tämä tapa on huomattavasti halvempi raportointitapa kuin kuukausittaisilla tarkasti tehdyillä tulojen ja menojen täsmäytyksillä tehty raportointitapa. Yrityksen kumulatiivisen tulosraportoinnin suurin hyöty on siinä, että kun verrataan kuukausittain yrityksen toteutuneen kumulatiivisten tuloksen ja saman ajanjakson kumulatiivisen budjetoidun tuloksen suhdetta oikealla tavalla, niin siitä nähdään selkeästi, onko yrityksen tuloskehitys menossa parempaan vai huonompaan suuntaan. 

Edellä kerrotuin perusteluin ja edellä esittämilläni tavoilla pidän yrityksen toteutuneen kumulatiivisen tuloksen seurantaa selvästi parempana raportointitapana kuin kuukausittaista tulosseurantaa. Kun yrityksessä on käytössä oikeanlainen sähköinen taloushallinnon järjestelmä, niin niillä pystytään helposti toteuttamaan edellä kertomani mukainen kumulatiivinen toteutuneen tuloksen seuranta ja vertailu budjetoituihin kumulatiivisiin tuloslukuihin. Tämä edellyttää vain sitä, että yritysten johto vaatii sen toteuttamista yrityksen taloushallinnolta, olipa se joko yrityksen sisäinen tai ulkoistettu palveluna.

Minkälainen yrityksen tuloksen raportointitapa on sinun yrityksessäsi?

Kannustan sinua jakamaan sosiaalisessa mediassa tätä blogikirjoitustani.  Jos sinulla on mielessä ehdotuksia seuraavien blogikirjoituksien aiheista, niin otan niitä vastaan mielelläni.

Toivon, että kiinnostuit tästä asiasta ja jaksat olla jatkossakin mukana.


Olen kirjoittanut yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksien luomisesta neljää kirjaa ja niitä on saatavissa hyvin varustelluista kirja- ja verkkokirjakaupoista Suomessa esimerkiksi BoDilta (Books On Demand) osoitteesta:

Mikäli tarvitset yrityksesi tuloksen kehittämisessä apua, niin otathan rohkeasti yhteyttä. 









Jaa blogipostaus:

Uusimmat blogit

16. kesäkuuta 2025
Yrityksen liiketoiminnan perusta mielestäni tulee olla, että yrityksen jokaisen henkilön pitää tehdä työnsä ja toteuttaa vastuunsa yrityksessä niin, että yrityksen tavoitteet aina toteutuvat. Jos henkilön parhaansa tekeminen ei riitä, niin hänen tulee pystyä parempaan joko omin neuvoin tai jonkun toisen neuvoin. Jos henkilön omat kyvyt eivät riitä saavuttamaan hänen tavoitteensa, niin jokainen on velvollinen pyytämään apua esihenkilöltään. Esihenkilö puolestaan on aina oltava velvollinen joko auttamaan kyseisessä tilanteessa joko auttamalla itse tai järjestämään apua. Ei riitä, että jokaisella on oikeus pyytää siinä tilanteessa esihenkilöltään apua, kun oma parhaansa tekeminen ei riitä, vaan jokaisella on myös velvollisuus käyttää tätä oikeutta ilman turhaa viivyttelyä. Aikailu ei tässäkään tapauksessa korjaa ongelmaa, vaan aikailu turhaan paisuttaa ongelman moninkertaiseksi. Hyvin toimivissa yrityksissä henkilö voi aina tarvittaessa pyytää apua tilanteeseen myös työkavereiltaan. Toisen auttamisessa ideana ei ole se, että auttajan tehtävänä on tehdä autettavan työt hänen puolestaan. Ideana on se, että auttajan avulla autettava oppii saamastaan avusta siten, että pystyy saavuttamaan tavoitteensa tämän tilanteen jälkeen ilman auttajaa. Tällä tavoin toimien henkilöiden piilevät kyvyt ja ideointikyky uusien ratkaisujen löytämiseen saadaan käyttöön, joka on kokemukseni perusteella osoittautunut erittäin merkittäväksi potentiaaliksi. Jotta tämä yrityksessä saadaan aikaan, on yrityksen työkulttuuri pystyttävä kehittämään positiiviseksi ja kannustavaksi sekä sellaiseksi, että ongelmatilanteita ei yrityksessä piilotella, vaan ne uskalletaan tuoda esiin heti, kun niitä ilmaantuu.
9. kesäkuuta 2025
Yrityksen työkulttuuri kertoo siitä, miten yrityksessä toimitaan. Toisin sanoen yrityksen työkulttuuri kertoo toimintatavoista yrityksessä. Hyvä työkulttuuri edistää yrityksen henkilöiden sitoutumista, motivaatiota, tuottavuutta, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia, kun taas huono työkulttuuri tyypillisesti johtaa tyytymättömyyteen, korkeaan vaihtuvuuteen ja heikkoon suorituskykyyn. Olen vieraillut sadoissa yrityksissä. Kun astuu yrityksen ovesta sisään ja seuraa hetken toimintaa yrityksessä, niin tästä saa jo ensimmäisen vaikutelman siitä, minkälainen työkulttuuri yrityksessä on.