Tulosblogi

Jarmo Manninen & Muutosdraiveri Oy


Ohjaako yrityksesi toimintaa satunnaiset tarpeet vai systemaattinen tuloksenteko?

5. toukokuuta 2025

Kun olen yli 30 kestäneen muutosjohtajan urani aikana aloittanut työni tappiollisissa yrityksissä joko toimitusjohtajana ja liikkeenjohdon konsulttina, niin alkutilanne yrityksissä on ollut tyypillisesti seuraavanlainen:

1.       Yrityksen taloudellisen johtamisen edellytykset eivät ole olleet yrityksissä kunnossa.

2.       Yrityksen taloushallinto on keskittynyt laskuttamaan, maksamaan laskut, laskemaan ja maksamaan palkat ja laatimaan yrityksen kirjanpidon. Yrityksen taloushallinto on tuottanut säännöllisesti yrityksen operatiiviselle johdolle yrityksen tuloslaskelman ja taseen. Käytännössä yrityksen taloushallinto on pitänyt yhteyttä yrityksen operatiiviseen toimintaan vain siltä osin kuin on ollut vain pakollista. Yrityksen taloushallinto ei ole ymmärtänyt yrityksen liiketoimintaa, vaan se on elänyt omaa lähes eristäytynyttä elämäänsä tuottamatta minkäänlaisia kehitysehdotuksia, miten yrityksen taloushallinto voisi auttaa omalla toiminnallaan yrityksen operatiivisen johdon toimintaa yrityksen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. 

3.       Yrityksen operatiivinen johto on keskittynyt laatimaan yrityksen budjettiehdotukset, jotka yrityksen hallitus on hyväksynyt, ja sen jälkeen yrityksen johto on keskittynyt raportoimaan yrityksen hallitukselle liiketoiminnan tuloksista yrityksen tuloslaskelman ja taseen avulla. Raportointi on tapahtunut selityksiä keksimällä tietämättä juuri syitä yrityksien taloudellisiin ongelmiin ja vailla minkäänlaisia konkreettisia toimenpidesuunnitelmia yrityksen taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Yrityksen operatiivinen johto on elänyt omaa lähes eritäytynyttä elämäänsä yrityksen taloushallinnosta ja muusta operatiivisesta toiminnasta.

4.       Yrityksen operatiivinen toiminta on elänyt omaa lähes eristäytynyttä elämäänsä yrityksen kaikesta muusta toiminnasta lukuun ottamatta myynnin ja tuotannon välistä viestintää. 

Käytännön työssä kaikki edellä kerrottu tarkoittaa, että näissä yrityksen on toimittu siten, että yrityksen toimintaa on ohjannut ja johtanut satunnaiset tarpeet toteuttaa asiakkaille annetut lupaukset. Tässä toimintatavassa yrityksen toimintaa on ohjannut ja johtanut impulsiivisesti yksittäiset hetkelliset tarpeet. On täysin selvää, että yrityksen toimintaa pitää aina ohjata asiakkaille annetut lupaukset, mutta sen lisäksi yrityksen toimintaa pitää aina ohjata systemaattinen yrityksen tavoitteiden jatkuvaan saavuttamiseen tähtäävä systemaattinen toimintatapa. 

Herättikö edellä esitetyt asiat sinussa ajatuksia?


Kannustan sinua jakamaan sosiaalisessa mediassa tätä blogikirjoitustani.  Jos sinulla on mielessä ehdotuksia seuraavien blogikirjoituksien aiheista, niin otan niitä vastaan mielelläni.

Toivon, että kiinnostuit tästä asiasta ja jaksat olla jatkossakin mukana.


Olen kirjoittanut yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksien luomisesta neljää kirjaa ja niitä on saatavissa hyvin varustelluista kirja- ja verkkokirjakaupoista Suomessa esimerkiksi BoDilta (Books On Demand) osoitteesta:


Mikäli tarvitset yrityksesi tuloksen kehittämisessä apua, niin minulta löytyy ratkaisut kaikkiin yrityksien tilanteisiin ja kaikkien toimialojen yrityksille esimerkiksi kaupanalan, palvelualan, tuotannollisille ja logistiikan yrityksille. Tarkemmin ratkaisuista löydät tietoa osoitteesta:

Otathan rohkeasti yhteyttä. 





Jaa blogipostaus:

Uusimmat blogit

16. kesäkuuta 2025
Yrityksen liiketoiminnan perusta mielestäni tulee olla, että yrityksen jokaisen henkilön pitää tehdä työnsä ja toteuttaa vastuunsa yrityksessä niin, että yrityksen tavoitteet aina toteutuvat. Jos henkilön parhaansa tekeminen ei riitä, niin hänen tulee pystyä parempaan joko omin neuvoin tai jonkun toisen neuvoin. Jos henkilön omat kyvyt eivät riitä saavuttamaan hänen tavoitteensa, niin jokainen on velvollinen pyytämään apua esihenkilöltään. Esihenkilö puolestaan on aina oltava velvollinen joko auttamaan kyseisessä tilanteessa joko auttamalla itse tai järjestämään apua. Ei riitä, että jokaisella on oikeus pyytää siinä tilanteessa esihenkilöltään apua, kun oma parhaansa tekeminen ei riitä, vaan jokaisella on myös velvollisuus käyttää tätä oikeutta ilman turhaa viivyttelyä. Aikailu ei tässäkään tapauksessa korjaa ongelmaa, vaan aikailu turhaan paisuttaa ongelman moninkertaiseksi. Hyvin toimivissa yrityksissä henkilö voi aina tarvittaessa pyytää apua tilanteeseen myös työkavereiltaan. Toisen auttamisessa ideana ei ole se, että auttajan tehtävänä on tehdä autettavan työt hänen puolestaan. Ideana on se, että auttajan avulla autettava oppii saamastaan avusta siten, että pystyy saavuttamaan tavoitteensa tämän tilanteen jälkeen ilman auttajaa. Tällä tavoin toimien henkilöiden piilevät kyvyt ja ideointikyky uusien ratkaisujen löytämiseen saadaan käyttöön, joka on kokemukseni perusteella osoittautunut erittäin merkittäväksi potentiaaliksi. Jotta tämä yrityksessä saadaan aikaan, on yrityksen työkulttuuri pystyttävä kehittämään positiiviseksi ja kannustavaksi sekä sellaiseksi, että ongelmatilanteita ei yrityksessä piilotella, vaan ne uskalletaan tuoda esiin heti, kun niitä ilmaantuu.
9. kesäkuuta 2025
Yrityksen työkulttuuri kertoo siitä, miten yrityksessä toimitaan. Toisin sanoen yrityksen työkulttuuri kertoo toimintatavoista yrityksessä. Hyvä työkulttuuri edistää yrityksen henkilöiden sitoutumista, motivaatiota, tuottavuutta, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia, kun taas huono työkulttuuri tyypillisesti johtaa tyytymättömyyteen, korkeaan vaihtuvuuteen ja heikkoon suorituskykyyn. Olen vieraillut sadoissa yrityksissä. Kun astuu yrityksen ovesta sisään ja seuraa hetken toimintaa yrityksessä, niin tästä saa jo ensimmäisen vaikutelman siitä, minkälainen työkulttuuri yrityksessä on.