Tulosblogi

Jarmo Manninen & Muutosdraiveri Oy


Onko liukuva budjetointi parempi kuin tilikausikohtainen budjetointi?

21. huhtikuuta 2025

Liukuva budjetointi eli rullaava budjetointi on budjetointimenetelmä, jossa budjetti päivitetään säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain. Tämä tarkoittaa, että budjetti ei ole staattinen eli tilikausikohtainen, vaan budjetointia tarkistetaan ja päivitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia olosuhteita ja ennusteita. Liukuvan budjetoinnin etuina mainitaan usein:

1.       Joustavuus: Budjetti päivitetään säännöllisesti, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämisen.

2.       Ajantasaisuus: Koska budjetti tarkistetaan usein, se pysyy aina ajantasaisena ja heijastaa paremmin nykyisiä olosuhteita.

3.       Parempi ennustettavuus: Säännölliset päivitykset auttavat parantamaan ennusteiden tarkkuutta ja vähentämään epävarmuutta.

4.       Tehostettu päätöksenteko: Ajantasainen budjetti tarjoaa paremman pohjan päätöksenteolle ja strategiselle suunnittelulle.


Näistä edellä mainituista liukuvan budjetoinnin eduista olen täysin eri mieltä. Seuraavassa omat perusteluni sille, että olen edellä kerrotuista jokaisesta edusta eri mieltä:

1.       Joustavuus: Ei budjettitavoitteiden pidä joustaa, vaan yrityksen kaiken toiminnan pitää joustaa niin, että budjettitavoitteet toteutuvat. Ei tilikausikohtainen budjetointi estä nopeasti reagoimaan muutostarpeisiin. Uudet mahdollisuudet voidaan hyödyntää myös tilikausikohtaisessa budjetoinnissa.

2.       Ajantasaisuus: Ei budjettia pidä muuttaa sen mukaan kuin on tuloslukujen toteutumat. Jos budjettitavoitteet aina muuttuvat, niin yrityksen resurssien toiminnan tehokkuuden eikä kapasiteetin käyttöasteen ei tarvitse toteutua korkeana.

3.       Parempi ennustettavuus: Ei ennustettavuus parane sillä, että ennustetta muutetaan jatkuvasti. Jatkuva ennusteiden muuttaminen osoittaa, että ennusteiden perusteet ovat väärät.

4.       Tehostettu päätöksenteko: Ei päätöksenteko tehostu sillä, että budjetti muuttuu jatkuvasti. Tilikausikohtaisessa budjetoinnissa toteutuneita tuloksia pitää määrävälein esim. kahden viikon jaksoissa tai kuukausittain verrata budjettitavoitteisiin ja raportoida poikkeamat. Yrityksen taloudellisen johtamisen tuloksien raportointi pitää olla sellaisella tasolla, että raportoinnista saadaan selville juurisyyt poikkeamiin ja niiden perusteella pystytään tekemään oikeanlaiset korjaavat toimenpiteet.

Liukuva budjetointi vaatii paljon enemmän resursseja hallintoon ja teknologiaa kuin tilikausikohtainen budjetointi, mikä lisää turhaan taloushallinnon kustannuksia.

Kuten varmaan edellä olevan tekstin perusteella olet huomannut, niin olen ehdottomasti tilikausikohtaisen budjetoinnin kannattaja.

Kannustan sinua jakamaan sosiaalisessa mediassa tätä blogikirjoitustani.  Jos sinulla on mielessä ehdotuksia seuraavien blogikirjoituksien aiheista, niin otan niitä vastaan mielelläni.

Toivon, että kiinnostuit tästä asiasta ja jaksat olla jatkossakin mukana.

Olen kirjoittanut yrityksen taloudellisen johtamisen edellytyksien luomisesta neljää kirjaa ja niitä on saatavissa hyvin varustelluista kirja- ja verkkokirjakaupoista Suomessa esimerkiksi BoDilta (Books On Demand) osoitteesta:

Mikäli tarvitset yrityksesi tuloksen kehittämisessä apua, niin minulta löytyy ratkaisut kaikkiin yrityksien tilanteisiin ja kaikkien toimialojen yrityksille esimerkiksi kaupanalan, palvelualan, tuotannollisille ja logistiikan yrityksille. Tarkemmin ratkaisuista löydät tietoa osoitteesta:

Otathan rohkeasti yhteyttä. 









Jaa blogipostaus:

Uusimmat blogit

16. kesäkuuta 2025
Yrityksen liiketoiminnan perusta mielestäni tulee olla, että yrityksen jokaisen henkilön pitää tehdä työnsä ja toteuttaa vastuunsa yrityksessä niin, että yrityksen tavoitteet aina toteutuvat. Jos henkilön parhaansa tekeminen ei riitä, niin hänen tulee pystyä parempaan joko omin neuvoin tai jonkun toisen neuvoin. Jos henkilön omat kyvyt eivät riitä saavuttamaan hänen tavoitteensa, niin jokainen on velvollinen pyytämään apua esihenkilöltään. Esihenkilö puolestaan on aina oltava velvollinen joko auttamaan kyseisessä tilanteessa joko auttamalla itse tai järjestämään apua. Ei riitä, että jokaisella on oikeus pyytää siinä tilanteessa esihenkilöltään apua, kun oma parhaansa tekeminen ei riitä, vaan jokaisella on myös velvollisuus käyttää tätä oikeutta ilman turhaa viivyttelyä. Aikailu ei tässäkään tapauksessa korjaa ongelmaa, vaan aikailu turhaan paisuttaa ongelman moninkertaiseksi. Hyvin toimivissa yrityksissä henkilö voi aina tarvittaessa pyytää apua tilanteeseen myös työkavereiltaan. Toisen auttamisessa ideana ei ole se, että auttajan tehtävänä on tehdä autettavan työt hänen puolestaan. Ideana on se, että auttajan avulla autettava oppii saamastaan avusta siten, että pystyy saavuttamaan tavoitteensa tämän tilanteen jälkeen ilman auttajaa. Tällä tavoin toimien henkilöiden piilevät kyvyt ja ideointikyky uusien ratkaisujen löytämiseen saadaan käyttöön, joka on kokemukseni perusteella osoittautunut erittäin merkittäväksi potentiaaliksi. Jotta tämä yrityksessä saadaan aikaan, on yrityksen työkulttuuri pystyttävä kehittämään positiiviseksi ja kannustavaksi sekä sellaiseksi, että ongelmatilanteita ei yrityksessä piilotella, vaan ne uskalletaan tuoda esiin heti, kun niitä ilmaantuu.
9. kesäkuuta 2025
Yrityksen työkulttuuri kertoo siitä, miten yrityksessä toimitaan. Toisin sanoen yrityksen työkulttuuri kertoo toimintatavoista yrityksessä. Hyvä työkulttuuri edistää yrityksen henkilöiden sitoutumista, motivaatiota, tuottavuutta, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia, kun taas huono työkulttuuri tyypillisesti johtaa tyytymättömyyteen, korkeaan vaihtuvuuteen ja heikkoon suorituskykyyn. Olen vieraillut sadoissa yrityksissä. Kun astuu yrityksen ovesta sisään ja seuraa hetken toimintaa yrityksessä, niin tästä saa jo ensimmäisen vaikutelman siitä, minkälainen työkulttuuri yrityksessä on.